Case study: Triathlonkaudet 2017 vs 2018

Tämä kirjoitus on jatkumoa vuosi sitten Challenge Turun jälkeen kirjoittamaani tiivistelmään triahtlonkauden 2017 harjoittelusta, sekä muutamista kaudelle 2018 tehdyistä muutoksista.

Kuva 1. Kauden 2017 harjoittelu

Kuvassa 1 näkyy tiivistelmä kauden 2017 harjoittelusta tammikuun alusta Challenge Turun kisaan elokuussa. Vuoden alkupuoli oli aika katastrofi pitkään jatkuneen sairastelun takia. Tarkempaa analyysiä löytyy tuosta vanhasta bloggauksesta.

Kuva 2. Kauden 2018 harjoittelu

Kuvasta 2. näkyy että 2018 pääsin tautien suhteen vähän helpommalla ja treenimäärät pysyivät tasaisempina. Suunnitelmissa oli tehdä ns. perusviikkoja maaliskuun loppuun saakka ja siitä sitten suunnitelmallisemmin loput 12vkoa ennen Lahtea.
Yksi nollaviikko tuli tammikuussa flunssan takia ja huhtikuun puoleenväliin suunnitellun lepoviikon jälkeen jouduin vielä orastavien flunssan oireiden takia keventelemään lisää. Lopulta tauti sai sitten kunnolla otteeseensa toukokuun alussa ja yksi viikko meni kokonaan huilaillessa. Olisi varmaan pitänyt tajuta viheltää peli poikki jo pari viikkoa aikaisemmin.
Toukokuun puolestavälistä sitten hyvä ramp-up pienellä riskillä kohti Lahtea. Kesäkuun alussa Tuusulassa taisin jopa tehdä varttimatkan ennätykseni, mutta tuntuman puolesta en ollut vielä ihan siinä iskussa mikä oli alunperin suunnitelmissa. Lahdessa kulki taas ihan kivasti ja solidi sub5h veto tuli tehtyä.
Heinäkuussa lyhyen paussin jälkeen tein täsmäiskuja, joilla oli tarkoitus viritellä kulkua kohti Turun kisoja ja omaa puolimatkan ennätystä.
Treeniä koko ajanjaksolla kuitenkin 40h enemmän, mutta kuten yksittäisen treenin keskimääräisestä kestoajasta ja niiden lukumääristä näkyy on ne pääasiassa lyhyitä työmatkapohjaisia pyrähdyksiä.

Uinti

Nojooo, eipä pysty määrillä juhlimaan 11h vs. 15h. Uinti on ajankäytöllisesti haastavin laji saada sopimaan omaan palettiin. Kesälläkään en viitsinyt käyttää n. tuntia siirtymiin avovesiuintipaikkoihin. Ehkäpä tuo Munkan ranta olisi pitänyt keksiä vähän aikaisemmin, ~10min autolla. Tosin kyllähän siinäkin pukemisiin aikaa palaa. Ja merivesihän oli pirun kylmää alkukesästä ja heinäkuussa taas sinilevä oli riesana.
Uintimäärien kasvattaminen lähemmäksi takavuosien tasoa (ja vauhteja) on yksi tulevan kauden suurimpia tavoitteitani.

Pyörä

Määrät nousivat ja mukana on nyt myös reilu parikymmentä tuntia (työmatkatempoa) laadukkaampia sisätreenejä. Vielä olisi paljon parannettavaa, mutta onneksi "lääkkeet" on tiedossa.

Juoksu

Juoksu kulki kauden kisoissa varsin mallikkaasti, suurinpiirtein parhaalla tasollani ikinä. Jouduin kuitenkin vetämään treenit aika herkällä korvalla, sillä jalat olivat jatkuvasti pistämässä vastaan. Lähinnä se perinteinen akillesjännevaiva. Määrät jäivät matalammaksi suunnitellusta ja juoksukertoja oli 2-3 viikossa tavoitteen 3-4 kerran sijasta. Viimeiset kaksi viikkoa olin käytännössä juoksematta. Treenikilsoja jaksolla vaatimattomat 273km.

Muut

Muut sarakkeeseen tulee pääasiassa hiihtoa, jota pääsi useamman vuoden hiljaistelon jälkeen Helsingissäkin lykkimään mielinmäärin.  Lihaskuntoa tulee tehtyä ehdottomasti liian vähän. Kuntopiirityyppisesti tuli talvella voimailtua tytön telinevoimisteluharjoitusten aikana kerran viikkoon. Lähinnä lantio/core jumppaa tarkoituksena estää noita piinaavia jalkavaivoja. Kotona lasten ollessa hereillä kuntopiirin vääntäminen on aika mahdotonta ja meillä on vielä suuria haasteita saada väki ajoissa untenmaille. Kello on käytännössä aina lasten sammuessa jo liikaa minkään treenin tekemiseksi. Prioriteeteissä on tärkeämpänä saada untakin, että jaksaisi edes arjessa selviytyä, treeneistä puhumattakaan.