Lauantaina käväisin Kiskossa perinteisessä varttimatkan kilpailussa. Kisajärjestelyt olivat tänä vuonna nostettu aivan uusiin ulottuvuuksiin. Alkuun pyörät tarkastettiin, sit rekisteröinti ja eiku transitioalueelle pousailemaan. Kisanumerot oli tänä vuonna liivin muodossa. Meikäläisen atleettiselle vartalolle liivi oli vähän liiankin löysä, mutta myös toisen suuntaisia kommenttejakin kuului osallistujien joukosta. Pyykin määrä ainakin pieneni kun kisatoppia ei tarvinnut nyt käyttää ollenkaan. Niin ja järjestelyistä vielä, että liikenteenohjaus ja reittimerkinnät oli nyt todella hyvät ja myös peesaustakin valvottiin moottoripyörillä. Mun silmään ei osunut yhtään peesitapausta.
Tänä vuonna oli sitten vihdoin se hellekisa jota on aikaisemminkin lupailtu, mutta sateeksihan se on tainnut jo kolmena edellisenä kertana kääntyä.
Uinti oli tällä kertaa mun bravuuri. Starttasin melko oikeasta reunasta suht maltilla, mutta kuitenkin etten jäänyt muiden jalkoihin. Alkumatkasta jalkapohjia jonkinverran raastettiin, mutta pääsin hiljakseen pakenemaan rintamasta. Vasemmalta reunalta lähti ilmeisestikin sit ne vauhdikkaammat kaverit. Roikuin miltei ekalle kääntöpoijulle jonkun Mormaii märkäpukuisen kaverin peesissä, mutta vauhti oli vähän turhan jäätävää mulle ja tipuin lopulta kyydistä. Kuuma ryhmä veti jonniiverran karussa ja ihan takanakaan ei näkynyt paljoa lössiä. Uinti eteni tuntemusten mukaan todella hyvin koko matkan, ehkä parhaiten ikinä kilpailuissa triathlonurallani? Lopussa ehkä hieman hyydyin tai sit pari muuta kiihdytti koska Marcus? ja Seija? taisivat mennä viimeisellä satasella ohitseni.
Kaunista rantanurtsia pitkin sitten vaihtoon. Tällä kertaa oli hieman nopeammat sukat mukana (vaikka Marcus on kieltänyt laittamasta) ja eiku pyörän päälle. Ekaan mäkeen yritin mukamas himmailla, mutta syke huiteli jossakin 190 lukemissa. Ehkä yritin kuitenkin pitää Marcuksen takapyörän näkyvissä liian ahneesti. Noh, ekan mäen huipulta ei ollut enää mitään saumaa päästä samaan vauhtiin mukaan. Pari tyyppiä taisin ohitella melko nopeasti ylämäissä ja keskari pysyi mukavasti noin 35km/h lukemissa. Lieviä haasteita oli kun persusta hiersi taas ikävästi jo ekan kiekan loppuvaiheista saakka. On varmaan pakko jatkaa taas satulakokeiluja sillä olen nyt palannut takaisin viime kauden setuppiin (Fizik Arione Tri2 carbon & 2XU pöksyt), jolla oli jo silloinkin vastaavia tuntemuksia.
Toisen kiekan kääntöpisteen alla onnistuin sit tiputtamaan ketjutkin pienelle limpulle vaihtessani, eikä niitä ole kovin nopea nostaa Quintana Roossani. Ehkä vois jotain chain catcheriä harkita. Pari kaveria pääsi taas hivuttautumaan ohitseni, mutta kuittasin molemmat melko nopeasti.
T2 OK ja eiku juoksuun raskaalle mäkiselle reitille. Juoksu oli melkoisen raskaan tuntuista raahustamista, sain kuitenkin ohiteltua pari edellä menijää eikä takaakaan tainnut tulla kuin yksi ohitseni. Juoksuaikaan olin alkuun hieman pettynyt, sillä se on pari minuuttia hitaampi kuin viime vuonna. Tarkempi analyysi kuitenkin paljastaa, että tälläkertaa ei kukaan juossut edes alle 40minuutin, joten taisi keli viedä suurimmat vauhdit?
Kaikenkaikkiaan varsin hyvä kisa taas kerran. Erityisesti hyvä, vauhdikas ja kontrolloitu uinti lämmittää mieltä. Pyörä lievästi vaisu, mäet nousevat kuitenkin yhä OK.
Uinti 22:52
Pyörä 1:16:08
Juoksu 45:41
Total 2:24:41 (MYL 13/88)
Kisan kokonaistulokset löytyvät Kiskojen sivuilta.
Destination IRONMAN (and IRONMAN 70.3) Western Australia: Part 1
18 tuntia sitten
3 kommenttia:
Hienosti olet uinut tuolla. Ens vuonna sitten viimestään jätetään Mape taakse joka kisassa paitsi maralla ja uintikisoissa ;o
Pitää kuitenkin muistaa että Kiskon uintireitti on perinteisesti ollut melko 'nopea'. Eli veikkaan lievästi alamittaiseksi.
Varmasti vähän alimittaa mutta taisi tulla parannusta uinnin osalta ihan reippaasti aiempiin vuosiin?
Lähetä kommentti