2.11.2018

Uuden treenikauden käynnistelyä Vierumäellä


Viime viikonloppuna pääsin pitkästä aikaa treenailemaan Vierumäen urheiluluopistolle, jossa pidettiin Heltri syysleiri yhdessä Finntriathlonin possen kanssa. Meitä oli mukana reilu parisenkymmentä innokasta atleettia. Keliennusteet povasivat aika viileää ja lumista, joten iso osa jengistä toteutti treenit sisähallissa. Itse olin hakemassa reippailua raittiissa ulkoilmassa, joten mukaan lähti valtava kassillinen kampetta vähän kaikenlaiseen keliin. Olisi kuitenkin pitänyt varautua vielä pykälän viileämpiin olosuhteisiin erityisesti pyöräilykenkien osalta.

Perjantai-iltana treenit käynnistyivät yhdistelmällä. Ajeltiin cyclorosseilla ja maastureilla valaistua Ilvespolkua reilu puolisentuntia Heinolan suuntaan ja sama sitten takaisin. Olin ainoa, jolla oli valot pyörässä joten kieli keskellä suuta sai ajella. Onneksi ei ollut liukasta vaikka muutama lumihippunen olikin maassa. Lopuksi vielä vartin juoksu hallissa.

Lauantaina perinteiseen tapaan klo 7:00 aamulenkille. Kevyt ja herättävä 25min. Sitten aamupalat naamariin ja altaaseen klo 9:00. Kelailtiin mm. puolimatkan kisavauhtisia satasia ja vähän tekniikkaakin. Kokonaismatkaa tais kertyä 3500m, joka oli varsin riittävästi rapakuntoiselle uimarille.
Päivällä sitten lyhyen luennon jälkeen taas pyöräilemään. Ajeltiin nyt opiston kymppiä Ilvesreitille Heinolaan ja takaisin. Pari kertaa piti jalkautuakin, kun reitti oli aika pehmeässä kunnossa. Kevyttä ajoa reilu 2h. En lähtenyt enää juoksemaan halliin kun varpaat oli jäässä ja muutenkaan en halua juosta useampaa kertaa per päivä.

Sunnuntaina aamusta taas pyörille. Keli oli pikkuisen kylmempi kuin edellisinä päivinä, joten käytännössä kaikki vaatteet sai kiskoa päälle. Ajeltiin opiston ympäristössä vajaa tunti, jonka jälkeen suuntasin hallille juoksemaan 2x1000m reipasta ja loppuverrat päälle.
Leirin päätöksenä sitten vielä tunniksi uimaan. Ohjelmana mm. 200m pätkiä pienillä lisämausteilla.

Hyvä meininki ja kikstartti uuteen treenikauteen. Vielä kun keksisi jotain tavoitteita! Keväällä toivottavasti uusi visiitti Vierumäelle!

24.8.2018

Case study: Triathlonkaudet 2017 vs 2018

Tämä kirjoitus on jatkumoa vuosi sitten Challenge Turun jälkeen kirjoittamaani tiivistelmään triahtlonkauden 2017 harjoittelusta, sekä muutamista kaudelle 2018 tehdyistä muutoksista.

Kuva 1. Kauden 2017 harjoittelu
Kuvassa 1 näkyy tiivistelmä kauden 2017 harjoittelusta tammikuun alusta Challenge Turun kisaan elokuussa. Vuoden alkupuoli oli aika katastrofi pitkään jatkuneen sairastelun takia. Tarkempaa analyysiä löytyy tuosta vanhasta bloggauksesta.

Kuva 2. Kauden 2018 harjoittelu

Kuvasta 2. näkyy että 2018 pääsin tautien suhteen vähän helpommalla ja treenimäärät pysyivät tasaisempina. Suunnitelmissa oli tehdä ns. perusviikkoja maaliskuun loppuun saakka ja siitä sitten suunnitelmallisemmin loput 12vkoa ennen Lahtea.
Yksi nollaviikko tuli tammikuussa flunssan takia ja huhtikuun puoleenväliin suunnitellun lepoviikon jälkeen jouduin vielä orastavien flunssan oireiden takia keventelemään lisää. Lopulta tauti sai sitten kunnolla otteeseensa toukokuun alussa ja yksi viikko meni kokonaan huilaillessa. Olisi varmaan pitänyt tajuta viheltää peli poikki jo pari viikkoa aikaisemmin.
Toukokuun puolestavälistä sitten hyvä ramp-up pienellä riskillä kohti Lahtea. Kesäkuun alussa Tuusulassa taisin jopa tehdä varttimatkan ennätykseni, mutta tuntuman puolesta en ollut vielä ihan siinä iskussa mikä oli alunperin suunnitelmissa. Lahdessa kulki taas ihan kivasti ja solidi sub5h veto tuli tehtyä.
Heinäkuussa lyhyen paussin jälkeen tein täsmäiskuja, joilla oli tarkoitus viritellä kulkua kohti Turun kisoja ja omaa puolimatkan ennätystä.
Treeniä koko ajanjaksolla kuitenkin 40h enemmän, mutta kuten yksittäisen treenin keskimääräisestä kestoajasta ja niiden lukumääristä näkyy on ne pääasiassa lyhyitä työmatkapohjaisia pyrähdyksiä.

Uinti

Nojooo, eipä pysty määrillä juhlimaan 11h vs. 15h. Uinti on ajankäytöllisesti haastavin laji saada sopimaan omaan palettiin. Kesälläkään en viitsinyt käyttää n. tuntia siirtymiin avovesiuintipaikkoihin. Ehkäpä tuo Munkan ranta olisi pitänyt keksiä vähän aikaisemmin, ~10min autolla. Tosin kyllähän siinäkin pukemisiin aikaa palaa. Ja merivesihän oli pirun kylmää alkukesästä ja heinäkuussa taas sinilevä oli riesana.
Uintimäärien kasvattaminen lähemmäksi takavuosien tasoa (ja vauhteja) on yksi tulevan kauden suurimpia tavoitteitani.

Pyörä

Määrät nousivat ja mukana on nyt myös reilu parikymmentä tuntia (työmatkatempoa) laadukkaampia sisätreenejä. Vielä olisi paljon parannettavaa, mutta onneksi "lääkkeet" on tiedossa.

Juoksu

Juoksu kulki kauden kisoissa varsin mallikkaasti, suurinpiirtein parhaalla tasollani ikinä. Jouduin kuitenkin vetämään treenit aika herkällä korvalla, sillä jalat olivat jatkuvasti pistämässä vastaan. Lähinnä se perinteinen akillesjännevaiva. Määrät jäivät matalammaksi suunnitellusta ja juoksukertoja oli 2-3 viikossa tavoitteen 3-4 kerran sijasta. Viimeiset kaksi viikkoa olin käytännössä juoksematta. Treenikilsoja jaksolla vaatimattomat 273km.

Muut

Muut sarakkeeseen tulee pääasiassa hiihtoa, jota pääsi useamman vuoden hiljaistelon jälkeen Helsingissäkin lykkimään mielinmäärin.  Lihaskuntoa tulee tehtyä ehdottomasti liian vähän. Kuntopiirityyppisesti tuli talvella voimailtua tytön telinevoimisteluharjoitusten aikana kerran viikkoon. Lähinnä lantio/core jumppaa tarkoituksena estää noita piinaavia jalkavaivoja. Kotona lasten ollessa hereillä kuntopiirin vääntäminen on aika mahdotonta ja meillä on vielä suuria haasteita saada väki ajoissa untenmaille. Kello on käytännössä aina lasten sammuessa jo liikaa minkään treenin tekemiseksi. Prioriteeteissä on tärkeämpänä saada untakin, että jaksaisi edes arjessa selviytyä, treeneistä puhumattakaan.

13.8.2018

Turku rock city


Viikonloppuna oli kauden päätös ja A-kisa Turussa. Kesän tyylin mukaisesti kisapäivälle oli ennustettu reipasta vesisadetta ja kosteissa tunnelmissa tulikin aamulla viriteltyä pyörä ja kisavermeet transitioalueelle.

Pienet verrat ja sitten vaan rannalle jonoon odottelemaan. Aamun sadekin oli sopivasti loppunut. Uinti oli rollingstarttina ja asettauduin noin 35min tavoiteajan paikkeille. Rivi edessäni näkyi aikas kovia atleetteja mm. Jens Dahlman, Mikko Laine, Aku Oja ja vielä yyber swimmer Juuso Manninenkin tuli letkaan mukaan. Sitten vaan pommilla Aurajokeen ja kauhomaan. Aloitin rennosti ja uinti tuntui heti mukavalta lämpöisessä vedessä, sen kun vaan paukutti menemään. Ajattelin jo matkan varrella, että tämä on todnäk paras kisauintini pariin vuoteen. Loppusuoralla Suomen Joutsenen kyljessä Garmin piippasi jo kahden kilsan merkiksi..whadda hell.. nyt on reilusti ylipitkä uinti. Rantautuessani järkytyin hitaasta ajasta 37min ja rapiat, mutta pari sataa metriä ylipitkällä uinnillahan saadaan helposti 3min extraa kelloon.

Sitten kirottu T1. Tarkoitus oli tsempata aikaisempaan, mutta keturalleenhan se taas meni. Kamppeita sählätessä pyöräpussista irtosi oma numerotarra ja eihän se märkään pussiin enää tarttunut uudestaan. Piti sitten setviä asiaa ystävällisen narikkahlökunnan kanssa pieni tovi. Sitten pyöräparkkiin. Alueella ei oikein ollut maamerkkejä, joten olin laskenut rivit ennakkoon ja suunnistin pyörää kohti. Jotenkin sitten menin riveissä noviisimaisesti sekaisin ja pääpyörien säntäilin edestakas ohjusta etsien...hooh... Joko päivä oli taputeltu oman PB tavoitteen suhteen?



(c) Aika-ajo.com

Pyörä alkoi siirtymäosuudella kaupungin lävitse kohti Hki moottoritietä, jossa sitten veivattiin kolme kierrosta. Olin ilmeisesti startannut sen verta kärkipäässä ja pyörän vauhtikin oli kohdallaan niin sain ajella melko rauhassa ilman jatkuvaa ohittelua tai isompia pyöräletkoja. Helsinkiin päin mennessä oli jonkin verran vastatuulta ja keskari hyytyi hyvistä wateista huolimatta jonnekin 35km/h lukemiin. Turkuun päin kääntyessä vauhdit sitten kipusivat päälle 40km/h. Hyvä oli painaa menemään, ajo- asento alkaa tosiaankin toimia ja maisema vaihtuu. Olisi jopa mahdollista laskea pikkuisen keulaa ja siten hakea vielä pienempää CdAta. Pientä huolenaihetta aiheutti vähän epäbalanssinen olo, jota on nyt ollut toista viikkoa ennen kisaa. Vasen jalka ei oikein ole yhteistyöhaluinen ja erityisesti pohje/akilles on ollut tiukalla. Tuntui että se heijastui myös reiteenkin. Viimeisen kierroksen aikana tuli sitten ohiteltua väkeä kierroksella. Sai olla skarppina ajolinjojen kanssa, vauhtierot kun olivat melkoiset. Yhden kolarin jälkitoimet näin matkanvarrella, mutta muuten ajo oli tosi siistin näköistä. Reitin loppuosan siirtymällä vähän himmailin jo vauhtia ja rullailin ennätysvauhtia 2:25 (AVG 37km/h/ NP 186W) loppuun. Olin taas mukana PBn kaivajaisissa.

T2 parempi. Pyöräpaikka löytyi parilla harha-askeleella. Pissatauon kautta sit juoksuun.
Pääsin heti tavoitevauhtiin (4:20-4:25), mutta Lahteen verrattuna tuntui että juoksu ei tänään olisi ihan kohdallaan. Vasenta jalkaa sai taas käskyttää hommiin. Jossakin vaiheessa ohitin Grand Master Peter Grönholmin, joka käski lukita vauhdin... ei siinä muu auttanut ku purra hammasta ja painaa menemään. Kilsat 13-16 olivat taas raskaat, jalkaterätkin tuntuivat jo jauhelihalta. Tahdonrippeillä sain sitten väkisin runtattua loppukiriä, kohta tämä tuska loppuu. Viimeisellä kilsalla sain kovaa kannustusta kierroksella ohitetuilta kun hengitys vinkuen painelin menemään maalisuoraa kohti. Vetskari kiinni ja kädet kerrankin pystyssä maaliin. Juoksu 1:30:45 (4:21min/km)

Lopputuloksena viime vuotinen aikani parani parisen minuuttia ja samalla oma puolimatkan ennätys koheni lukemiin 4:42:26 (sarjassa 9./57). Oikean mittaisella uinnilla olisi siis mennyt alle 4:40! Kyllä se näin on, että vauhti kasvaa sitä myöten kun vuosia tulee mittariin!

Kiitokset Turun jengille hienosti järjestetystä kisasta. Täällä homma toimii! Kiva oli nähdä myös vilaukselta maailmanluokan vauhtiakin! (Seb Kienle 3:38 ja rapiat... 1:55 pyörällä...huh huh)

10.8.2018

Kisaviikko

Viikonloppuna onkin jo osaltani triathlonkauden päätöskisa Challenge Turku, aivan kuten viime kesänäkin. Lähtökohta tämänvuoden kisaan on selvä: Vain oma puolimatkanennätys kelpaa!

Lahden kisojen jälkeen treenit ovat menneet ihan OK. Alkuun oli 1,5vkoa täydellistä treenivapaata kotimaanmatkailun merkeissä ja sitten on ruuvia taas kiristetty minkä on vaan lomailulta ja helteeltä pystynyt.

Lajikohtaisesti katsottuna uinti on ollut oikeastaan koko kesän ja varsinkin Lahden jälkeen täysin paitsiossa. Olen tehnyt kaksi uintitreeniä viimeisen kahden viikon aikana edes lievästi tuntuman hakemiseksi. Kaikki kesän muut avovesiuinnit (3kpl) ovat olleet kisastartteja. Jospa sitä edes omalla perustasolla pystyisi vetämään (n. 35min/1900m)

Pyörää on tullut ajeltua ehkä hieman enemmän kuin vuosi sitten. Kevyitä pyörittelyjä useimmiten maantiepyörällä ja jokunen kisavauhtinen tai vähän yli trikoneella. Vauhdit tuntuisivat olevan ihan kohdallaan, ainakin Stravaan on tullut PB merkintöjä tutuille kellotuspätkille myös vahingossa työmatkatemmossa tuhatkiloinen läppäri selässä ajettuna. Viime vuonna Turussa vauhti alkoi hiipumaan viimeisellä kolmanneksella ja ajoasennossa pysyminenkin oli vaikeaa. Toivottavasti tälle kaudelle tehdyt pienet muutokset pyöräsetupissa tuovat parannusta asiaan. Staattinen moottoritienjyystäminen ei kuitenkaan ole se mun juttu.

Juoksu on kulkenut koko kauden varsin mukavasti, mutta siitä löytyy kuitenkin taas suurimmat huolenaiheet. Jo hyvinkin tutuntuntuisesti akillesjänne ja vasen pohje on taas vähän ärtynyt juoksemisesta. Viimeisen parin viikon aikana onkin pitänyt vähän passailla juoksun suhteen ja olen tehnyt vaan muutamat avaintreenit, nekin vähän lyhennettynä. Enkä meinaa laittaa juoksukenkiä enää jalkaan ennen kisapäivää.
Sunnuntaina nähdään mihin rahkeet riittivät. Kaukainen haave on päästä joskus 4:3x aikoihin (viime vuonna Turussa 4:44:46). Joko olisi sen aika?

2.7.2018

Ironman70.3 Finland raportti

Jaa, oliks nää vaan IronKids skapat?
Jotenkin sitä on mieltänyt triathlonin kesälajiksi, jossa treenatut hikiset kropat liikkuvat höyryävällä laavakentällä. Lahden keliennusteet palauttivat taas todellisuuteen..Alle +10C, sadetta ja tuulta. Onneksi kisaan keli vähän vähän parani, mutta pysyi kuitenkin vähän turhan vilpoisana makuuni(noin +15C) ja vaihtelevana.

Uinti 35:49 (sijoitus 46/210)
Uinti oli rolling starttina, jossa aina kuusi kisaajaa pistettiin 5sek välein järveen kauhomaan. Asetuin starttijonoon jonnekin 30-35min tavoiteajan paikkeille. Isot startit, jossa ei pääse kunnolla alkuverrailemaan eivät oikein sovi minulle. Eikä tämäkään kisa ollut poikkeus. Ekat toistasataa metriä meni hakiessa rytmiä, mutta sen jälkeen oli mukavaa uida. Paluumatka oli vähän haasteellinen. En oikein erottanut poijuja tai mustaa maalikaarta rannalta rakennusten joukosta ja uimareitakin tuntui olevan vähän jokapuolella, joten suunnistaminen oli hankalaa. Matkaa kertyi Garminiin 2000m, ehkä tuli kauhottua turhan konservatiivisella linjalla tai sit lopun haparoinnissa tuli turhaa metrejä. 
Ekaan vaihtoon oli jonniiverran matkaa. Ja nautiskelin taas kunnolla transition atmosfääristä. Pussi narikasta mukaan. Epävakaan ja viileän kelin takia pistin sukat jalkaan, irtohihat ja hanskat käteen. Kengissä oli myös varvassuojat valmiina. Pukeutuminen osoittautui onnistuneeksi.

Pyörä 2:33:46 (23/210)
Iso sadekuuro oli pyyhkäissyt Messilän ylitse ja maantiet olivat märkiä. Alamäkien laskeminen oli hieman jännittävää, varsinkin kun selkeitä hasardikuskeja pyöri ympärillä. Muutamaan otteeseen muodostui jonkinlaisia ryhmiä, erityisesti useampi itänaapurin kuski ajoi todella tyhmästi kiihdytellen, sekä mistään säännöistä välittämättä. Kelistä huolimatta jokapuolella reittiä oli todella hyvin kannustusta, Lahti on selkeästi urheilukaupunki!
Reitin puolivälissä toiseen huoltoon tullessa oli taas ryhmäajoa. Painelin suoraan huollon ohi ja pääsin irti jengistä. Reitti kääntyi siinä kohti pohjoista ja vastatuuleen niin järkevintähän olisi tietysti ollut lymyillä joukon mukana ja säästellä voimia. Pyörään keväämmällä tehdyt pienet muutokset tuntuivat toimivan (tästä lisää myöhemmin) ja oli tosi hyvä painaa vapaana menemään isompaa suoraa tietä Lahtea kohti. Tottakai jengiä sitten taas kasaantui pienemmille teille tullessa ja piti taas ajaa poliittisesti korrektisti. Yhden porukan annoin mennä menojaan kun en halunnut ajaa niin likaisesti. Viimeisellä kympillä tultiin taas ennakkoon kovasti peloteltuun Messilän ylämäkeen. Eihän tuo tuntunut missään ja siinä sain tiputettua ympärilläni olleet hiillostamasta. Viimeinen lasku sen sijaan cityä kohti oli aika kuumottava. En halunnut riskeerata märällä tiellä ja tulin kaikessa rauhassa alas pyöritellen kohti transitiota.

Juoksu 1:33:50 (10/210)
T2 pikainen pissatauko, ylimääräiset vaatteet pois päältä, kuivat juoksusukat ja juoksumonot jalkaan. Tavoitevauhdiksi lukitsin 4:25min/km ja sen pitäminen onnistui hyvin. Reitillä oli taas mahtavasti kannustusta, tuttuja ja tuntemattomia. Useammat läpyt ja high5 tuli heiteltyä. Huollot toimi täydellisesti ja fiilis oli mahtava. Sääkin oli muuttunut puolipilviseksi ja lämpötila oli aikalailla ideaali juoksua ajatellen.
Toisella kierroksella n. 13-15km paikkeilla vauhtini alkoi vähän hiipumaan. Sitten Sibeliustaloa lähestyttäessä ohi painoi ku höyryjyrä Meksikon kisa-asussa joku tyttö ja nuoremman näköinen kaveri ihan perään liimaantuneena. Whadda hell... Mietin pari sekuntia ja eiku perään. Vauhti palautui taas 4:20 lukemiin, taisi nautittu cola ja Red Bullikin siinä vaiheessa nousta päähän. Ravintola Lokin kohdalla (noin 18km) siirryin sitten porukan kärkeen ja matka jatkui nousevalla vauhdilla. Viimeinen reilu kilsa tuli sitten n. 4min/km maaliin. Paljoa ei jäänyt enää reserviä tankkiin!
Total 4:53:51 ja sijoitus ikäsarjassa 17/210
Lopputulokset

Kaikinpuolin hienosti järjestetty kisa huippureiteillä. Käy katsomassa menoa YLE Areenasta!
Ja oma suorituskin oli varsin onnistunut. Ennätysajastani jäin noin 8min, mutta Lahdessa oli hitaammat reitit ja isommat vaihtoalueet kuin vaikkapa Challenge Turussa tai Joroisella.
Uinti oli hieman konservatiivinen, ehkä pari minuuttia olisi ollut kiristettävää normisuorituksella. Pyörä odotusten mukaan, mutta vajaa 10min kovempaa pitäisi päästä että kunnon sijoituksia olisi otettavissa. Juoksu kulkee taas vähillä treenikilsoilla lähes parhaalla omalla tasollani kuten viime vuonnakin. Vielä kun vaan jalat pysyisivät kunnossa.

27.6.2018

Lahteen valmistautuminen

Lahden IM kisaan vielä pari päivää. Viimeiset päivät ovat menneet rattoisasti Lahden sääennusteita vahtien. Eilisen aivan karmaisevan kylmän ennusteen jälkeen alkaa pientä orastavaa lämpenemistä olla havaittavaissa. Nyt täytyy vaan toivoa että ennustettu sadealue menee ennen kisaa pelialueen ylitse.
Treenit alkaakin olla paketissa. Huomenna vielä aamusta pienet uinnit ja työmatkapyöräilyä, sit vaan kamppeet pakettiin ja suunta kohti Lahtea.

Toukokuun alkupuolen vaikeuksien jälkeen olen tehnyt kaiken mihin omat resurssit antavat myöten. Ainoastaan avovesiuinti on jäänyt vähiin, vain kaksi kisastarttia on alla. Mittareiden mukaan kondis on noussut kivasti ja on hyvällä tasolla. Pieniä ylikuormitusoireita on kuitenkin ollut havaittavissa aamuyön heräilyjen muodossa. Leposyke kuitenkin hyvällä mallilla (7pv avg 40) ja terveystilanne OK lähipiirissäkin.

Treeniajan maksimoinnin puitteissa yritin viedä kisaan valmistautumisen aivan nextille levelille. Jengiä on käynyt ennakkoon tutustumassa Lahden kisareitteihin, itsehän en tuonne ole millään ehtinyt mutta kokeilin ajaa reittiä omassa pain cavessa trainerilla. Nappasin Garmin Connectista jonkun atleetin Lahdessa ajaman treenin .fit tiedostona ja konvertoin sen Elite Direton ymmärtämään .kml formaattiin. Sit vaan reitti iPadiin ja ajamaan....
Lahden reitti näyttäisi olevan poikkeuksellisen rankka tai sit jotain meni pahasti vikaan :-D Reitin nousukulma nimittäin näytti vaihtelevan -30 ja + 30 prosentin välillä jatkuvin hyppäyksin. Vajaa 10min jaksoin yrittää, mutta sitten oli luovutettava. Todnäk alkuperäinen tiedosto tai sen konversio oli mennyt jotenkin pieleen. No, pitääpä kokeilla myöhemmin uudestaan omalla tiedostollani.

Kisaa pystyy seuraamaan lauantaina Ironman.com tai Yle Areenasta livenä (startti klo 16 pro, ikäsarjat 16:10)

13.6.2018

Kisakauden avaus

Toukokuu ei mennyt ihan niin kuin oli kuvitelmissa. Hienot kelit päällä, mutta flunssa jalostui poskiontelontulehdukseksi ja vasta puolessavälissä kuuta pääsin takaisin tositoimiin. Suunnitelmissa ollut hieno parin viikon tehopohjainen ryhtiliike jäi siis kokonaan tekemättä ja samalla Lahteen valmistautuminen meni uusille urille.

Rykäsy Kuusijärvellä

Kauden ensimmäinen startti oli seuran sprintin merkeissä Kuusijärvellä hienossa kesäkelissä. Uinti oli samalla kesän eka avovesiuinti, joten päätin ottaa tosi rauhallisesti fiilistellen. Ihan hyvältä meno kuitenkin tuntui, mitä nyt märkäpuku vähän tuntui kinnaavan hartioista.
Vaihdot oli taas perinteistä sössimistä...märkäpuku jumissa kellossa, kenkiä ei saa jalkaan jne.
Pyörä lähti muihin samaan aikaan pikitielle startanneisiin verrattuna reippaasti ja sain olla ohituskaistalla. Haluamiini watteihin en kuitenkaan päässyt, olis varmaan pitänyt yksi kymppitempo ajaa aikaisemmin. Kuninkaanmäen päällä sain sitten ketjut solmuun keskiön ympärille ja siinä selvitellessä meni näköjään minuutti aikaa porukan painaessa ohi. Juoksu taas oli ihan hyväntuntuista menoa alusta saakka. Vauhdit on vielä hakusessa, mutta n 4:15 kilsoja pystyi leipomaan. Parantamisen varaa siis jäi rutkasti, mutta kausi tuli avattua.

Sprinttimatkalaisten startti Tuusulanjärvi triathlonissa

Tuusulanjärvitriathlon

Todella kylmän viikon päätteksi JäPyn jengi oli onnistunut kehittämään lähes täydellisen kauniin kisasään. Vesi oli alkuun vähän viileän oloista, mutta kisameiningissä sitten varsin passelia uida.
Uinnin sain mättää aikapitkälti ihan omaa vauhtiani. Edempänä näkyi yksi isompi porukka johon ei ollut paukkuja mukaan. Viimeisellä kierroksella yksi mutkittelija osui viereen ja pikkuisen piti hakea omaa ajolinjaa ettei tulisi turhaan törmäiltyä. Mukavan rento uinti ja rantaan hyvissä voimin ajassa 26:46.
Vaihdossa en taas perinteiseen tyyliin ollut ihan vahvimmillani, mutta matka jatkui kuitenkin...
Pyörän alussa jäin vähän mottiin. Ekassa risteyksessä eteeni päästetiin pari autoa, jotka eivät sitten päässeet taas ohittamaan paria edellään mennyttä hitaampaa pyöräilijää. Oikeastaan Jäniksenlinnan risteykseen saakka sain melkeinpä selkä pystyssä rullailla. Tähän kisaan asetin tavoitteeksi ajella suurinpiirtein samoilla tehoilla kuin edeltävässä rykäsyssä (avg200W / NP 215W). Ihan semmoista erään toisen Heikkisen lanseeraamaa "Ajamisen Iloa" ei vielä löydy mutta tavoitetehoissa pysyin kuitenkin OK ja ei tainnut kuin kaksi nopeampaa mennä ohi pyöräilyn aikana. Pyöräily oli tänä vuonna venytetty oikean mittaiseksi. Keskari 36,8km/h ja aika 1:06:01
Vaihdossa taas pientä sekoilua sukkien kanssa.... Juoksu lähti ihan hyvin liikkeelle. Eka kilsa tutuntuntuista väkisin runttaamista jäykillä jaloilla, mutta sieltä se alle 4:15min/km vauhti kuitenkin löytyi hyvin. Tänä vuonna juoksureitti oli merkattu paremmin kuin edeltävänä kesänä ja eksymisen vaaraa ei ollut. Toisesta päästä reittiä oli nyt hitusen lyhennetty ja ainakin minun Garminin mukaan matka jäi nyt parisataa metriä alimittaiseksi. Tosin muutamissa tiukoissa kurveissa GPS varmaankin vähän oikoo reittiä. Juoksussa ei tullut minkäänlaista hyytymistä ja sain huudatettua konetta hyvin. Keskivauhdiksi tuli 4:12min/km ja aika 40:56.
Loppuaika 2:18:20 (M40 9/45), joka saattaa jopa olla oma ennätys varttimatkalla. Performanssi nousi siis merkittävästi parin viikon aikana. 
Lopputulokset

Seuraavaksi agendalla Lahden IM mittelöt kuun lopussa. Tän viikon alku on mennyt palautellessa ja miettiessä muutamia täsmäiskuja, joilla kenties vielä saisi suorituskykyä hilattua pykälän ylemmäksi.