8.6.2017

Tuusulassa triathlonia

Ei mennyt ennustukseni nappiin, Tuusulanjärvellä vedettiin sittenkin triathlonia, eikä duathlonia. Jälkimmäinen olisi kyllä sopinut minulle, koska tavoitteena oli vaan päästä huudattamaan myllyä ja muistelemaan miltä se kisaaminen taas tuntuikaan.
Ja olihan se vesi tajunnan räjäyttävän kylmää. Virallinen lukema taisi olla miltei 15 astetta, mutta väittäisin kovasti totuuden olleen lähempänä 12C. Onneksi kuitenkin uintiin vain 2x400m rinkula. Alkuverrana vähän juoksua, neopreeni päälle, kaksi uimahattua päällekkäin ja pikainen kastautuminen ennen starttia ettei kroppa säikähtäisi pahasti startissa. Päätin aloittaa todella rauhallisesti, ettei vaan menisi panikoinnin puolelle. Ja ihan OK se homma lopulta käynnistyikin. Eka kierros meni hyvin, mutta toiselle startatessa oli jotenkin vaikea päästä uudestaan uintirytmiin. 5min meidän startin jälkeen lähteneitä sprinttimatkalaisiakin alkoi tulla ohitettavaksi jo ekalle poijulle tultaessa ja uinnin lopun häämöttäessä massaa oli vielä enemmän edessä.

Ekassa vaihdossa olin pikkuisen shokissa, kädet ja jalkaterät jäässä ja mietin mitä tästä oikein tulee. Kuivasin jalat ja pistin sukat. Myös hanskat käteen. Tuuliliiviäkin mietin, mutta en alkanut enää ähräämään sitä päälle.

Raasto päällä viimeisessä mäessä ennen T2 Kuva: JäPy
Pyörän ekalla kilsalla tuli pientä epäuskoa päälle, kun olin vielä niin kohmeessa. Tuntui että palleakin veti ihan kramppiin. Onneksi keli oli kuitenkin lämpeämässä, eikä juurikaan tuullut niin fiilikset paranivat nopeasti ja ajo alkoi maistumaan. Ekoilla parilla kilsalla edessä oli aika paljon sekavasti ajelevia sprinttimatkalaisia, mutta sitten pääsin hyvään mestaan ja sain painaa oikeastaan koko matkan täysin yksin. NP pyöri jossakin 220+W lukemissa ja vauhti pysyi OK. Reitti oli mukavan polveilevaa ja asvaltti pääosin hyvässä kunnossa.
Toinen vaihto oli ripeä ja juoksuun. Alkuun reitissä oli pientä sekavuutta, mitä reittiä maaliin ja kierrokselle. Tiellä haahuili muitakin kuin kisaajia, erityisesti maaliviivan jälkeen kun juostiin jonkin parkkipaikan tms. lävitse kohti kierroksen eteläistä kääntöpistettä. Myös reitin pohjoispää oli paikoitellen jännittävä kun juostiin vähän sokkelomaista reittiä asuinalueen lävitse. Sai olla tarkkana että pysyi reitillä, muutaman kisaajan näinkin kurvaavan väärään suuntaan. Oma juoksu kulki yllättävänkin hyvin, alkuun kilsavauhdit 4:20 molemmin puolin ja jälkimmäinen puolikas vähän nopeammin n. 4:10min/km.
Lopputulos 2:04:50 ja pappasarjan 7. Jänskää huomata tuloksista, että olin jokaisessa lajissa 6. nopein. Paitsi eka vaihto, jossa meni kymmenkunta atleettia ohitse.

Tällä viikolla vähän palauttelua työmatkojen ja muutaman kevyen pyörälenkin merkeissä. Viikonloppuna olisi tarkoitus taas huudattaa konetta Oittaalla sprintin merkeissä ja Su ajan vähän pidemmän lenkin muutamilla vedoilla höystettynä.

2.6.2017

Kohti kisakautta!

Purplepatchin blogissa oli joku aika sitten mielenkiintoinen artikkeli urheiluvammakierteestä. Tämä kuulostaa niin tutulta että piti ihan linkittää tänne itselleni ja monille muillekin muistutukseksi. En oikein edes muista milloin olisin viimeksi saanut ehjää kautta, aina kun saa rytmin päälle niin johan joku vamma taas odottaa kulman takana ja (juoksu) treenit taas tauolle. Jotain tarttis tehdä toisin...

Kisakauden avaus sunnuntaina lähestyy. Viimepäivien säätilanteessa ei ole ollut paljoa hurraamista ja vedenlämpöjenkin tippuessa näyttää äärimmäisen todennäköiseltä että Tuusulassa kisaillaan duathlonissa, eikä triathlonissa. Eipä juurikaan suotuisa kilpailumuoto minulle, mutta viivalle vaan ja kohti superkompensaatiota!

24.5.2017

Ilmoja pidellyt

No johan on ollut kevät, lunta tullut melkeinpä enemmän kuin koko talvena. Onneksi sentään viimeisen reilun viikon aikana on taas päästy normaaliin kevätkeliin mukaan.
Viime blogailussa mentiin aika sairaissa tunnelmissa, onneksi siitäkin on selvitty ja treenit pääasiassa työmatkojen ympärillä ovat nyt pyörineet huhtikuun alusta lähtien. Kylmien kelien ja kiireisen elämäntilanteen takia maantiepyöräilykausi tuli avattua vasta vapun tietämissä, noin kuukauden tavanomaista vuotta myöhempään. Trainerikausikin alkoi tavallista (heh..puoli vuotta...) myöhempään, vasta huhtikuun lopulla kun lämpötilat antoivat myöten jyskyttää parvekkeella. Jotain positiivista sentään että tehotasot ovat olleet ihan OK lukemissa, pelkäsin huomattavasti pahempaa.

Kisakauden avaus olisi tarjolla jo tulevana viikonloppuna (Rykäsy Kuusiksella), mutta kämpän remontin loppurutistuksen ja muuton takia avaus siirtynee kesäkuun puolelle Tuusulanjärvi triathloniin. Treeniä on sen verran vaatimattomasti alla, että ns. vanhoilla pohjilla mennään. Katsotaan saanko jotain maagista heinäkuun alkuun mennessä aikaiseksi. Silloin olisi suunnitelmissa rykästä lempireiteilläni viikon sisään Kiskossa varttimatkalla ja Sääksessä puolikkaalla.


16.3.2017

Eeppinen flunssa

No news is bad news... ainakin tässä tapauksessa. Alkuvuosi on mennyt melkoisen haastavissa merkeissä. Meidän pienet aloittivat tosiaan päiväkodissa tammikuussa ja ilmeisesti imuroivat sieltä nyt kaikki mahdolliset pöpöt mukaansa. Tautia on nimittäin riittänyt omalle ja koko muulle perheellekin. Heti alkuvuodesta oltiin jo pienessä köhässä, mutta sitten iski influenssa A-virus ja siihen päälle jälkitaudit koko rahalla. Omalle kohdalle viikon kovan kuumeen jälkeen sitkeä korvatulehdus ja köhää, joka on estänyt käytännössä kokonaan treenaamisen nyt jo 1,5kk ajalta.
Tänään saatiin taas 1/3 lapsesta päiväkotiin ja itsekin vähän yskin joten helpotusta ei ihan vielä ole näköpiirissä.

Viime sunnuntaina suoriuduin sentään hiihtämään ja olihan se melkoista raahustamista Paloheinän tasaisella tykkibaanallakin. Sykkeet käytännössä koko ajan VK alueella, vaikka kuinka yritti himmailla. Ei oo heleppoo!!
Sääennusteita katsellen alkaa näyttää uhkaavalta, että tavoitteeni kahden edeltävän hiihtokauden kilsojen ylityksestä jää nyt tekemättä. Kaipa tässä pitää yrittää alkaa rakentaa kondista uusiksi taas työmatkapyöräilyn kautta, kunhan nyt ensin pääsisi jotenkuten terveiden kirjoihin.

5.1.2017

Uudenvuodenpäivitys

Mitä jäi käteen vuodesta 2016?

Treenimäärä pyöri melkolailla samoissa lukemissa kuin edeltävällä kaudellakin heinäkuulle saakka, mutta sen jälkeen siirryttyäni hoitovapaalle tuli vieläkin haasteellisemmaksi löytää aikaa ja totaalit jäi vähän matalammaksi kuin edellisellä kaudella 264h(2016) vs 294h(2015). Määrien suhteen ei voi puhua minkäänlaisesta progressiosta, mutta vähän erilaisia hyväksi havaittuja juttuja tuli tehtyä kauden edetessä ja pääsinkin ihan OK iskuun. Ennätykset paukkui Kiskon varttimatkalla (2:19) ja syksyllä Vantaan puolimaralla (1:30). Kutkuttavaa tietää että potentiaalia olisi, mutta milloin sen pääsisi ulosmittaamaan...
Kuvassa XertOnlinen näkemys vahvuuksistani pyöräilijänä 2016

2017?

Palailen hoitovapaalta taas työelämään tammikuun lopulla ja työmatkaliikunta alkaa pyörimään. Treenimäärien lisääminen vaikuttaa kuitenkin haastavalta. Yritän nyt saada jatkettua syksyllä alkanutta juoksukuntoisuuteen ja puolikkaalla alle 1:30 tähtäävää proggista.
Triathlonilla oli alustavasti suunnitelmissa panostaa SM varttimatkaan. SM arvo siirtyi kuitenkin yllättävästi Kuopiosta Ahvenanmaalle. Pannukakkureitti ja haastavammat matkustuskuviot eivät innosta, joten se idea on nyt unohdettu. Palataan ehkä parin vuoden päästä asiaan. Paluu täydellematkalle houkuttelisi myös, mutta ei liene järkevää käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kisakalenteri koostunee kotimaan rykäsyistä. 
Tällä hetkellä kaavailtuna ainakin seuraavat startit:
23.4 Helsinki Spring marathon (1/2mara)
4.6 Tuusulanjärvi triathlon (1/4matka)
11.6 Sääksi triathlon (1/4matka)
1.7 Kisko triathlon (1/4matka)
Loppukautena olisi kiva päästä pidemmälle siivullekin, vähän myös maraton ennätyksen päivittäminen kiinnostaisi. 

17.12.2016

Talviurheilujuhlaa

Avasin tänään hiihtokauden 2016/2017 Paloheinässä. On se hieno laji. Samalla tuli näköjään hiihdettyä 55% vs. edeltävän kauden kilsat. Pitäisikö ottaa rohkeasti kauden tavoitteeksi kahden edeltävän talven kilsamäärien ylitys (102km) :-D

Mäkivetoja Munkissa jälkikasvun kanssa
Vantaan maran jälkeinen treenielämä on ollut vähän repaleista. Perheessä on pyörinyt muutama pikku flunssa ja toissa viikolla tuli vähän pannutettua pyörälläkin (musta jää + kiire uintitreeneihin, huono yhdistelmä). Tästä syystä loppukauden CSS uintitestikin meni pipariksi. Uusi yritys ehkä vielä tän vuoden puolella?
Pannutuksen jälkeen on joutunut pitämään juoksutaukoa ja muutenkin lenkit on jääneet aika vähiin osaksi koska en löydä nastalenkkareitani mistään (enkä raaskisi ostaa uusia...). Juoksun suhteen täytyy siis ottaa back to basics vaihe päälle ja katsotaan sitten keväämmällä uusia kellotuksia.

Arjen muutoksia on tulossa taas tammikuun lopulla kun perheen pienimmäisetkin aloittavat päiväkodissa ja palaan työelämään. Näin pääsen taas nautiskelemaan työmatkaliikunnasta ja siten olisi jotain saumaa ensi kesänä kisaturneelle. Tulevan kauden suunnitelmista lisää lähiaikoina!

9.10.2016

Juoksukuulumisia

Syksy on edennyt vauhdilla, enkä ole näköjään ehtinyt laitella kuulumisia. Elo-syyskuussa meillä oli parit lapsiperheen perusflunssat + enterorokkoa, mutta selvisimme näistä melko helpolla. Omalle kohdalle osui pientä tukkoisuutta ja muutaman päivän kurkkukipua.
Treenissä pääfokuksena on ollut juoksukuntoon pääseminen. Mitään tieteellisen tarkkaa ohjelmaa en ole noudattanut, lähinnä tavoitteena saada juoksutreeniin jatkuvuutta ja jalat kestämään harjoittelua.

Olen yrittänyt juosta noin jokatoinen päivä. Viikon ohjelmassa on ollut about neljä lenkkiä:
-kevyt peruslenkki n 30-40min
-toinen samanlainen, mutta välillä mukaan muutamat kiihdytykset/ruskot/stridet vai miksi näitä nyt itsekukin kutsuukaan.
-reippaampi tasavauhtinen / intervalleja. Pari kertaa olen käynyt vähän radallakin fiilistelemässä.
-"pitkä"PK lenkki useimmiten vauhtia loppua kohti nostaen. Lenkin pituutta olen nostanut hyvin varovaisesti, pisimmän ollessa 17,5km/1:40.
Juoksutreenit ovat menneet erittäin hyvin, en varmaan ole useampaan vuoteen saanut näin laadukkaasti juostua. Kilsamäärät ovat kuitenkin yhä sen verran maltillisia (noin 30km/vko), että päätin vaihtaa Vantaan Maran matkaksi puolikkaan. Toivottavasti näin pääsen jatkamaan treenejä nopeasti kisan jälkeen tavoitteiden ollessa tulevilla kausilla. 
Muuten viikolla on ollut pyöräilyä parina päivänä, tyypillisesti edestakaisin päiväkotiin vaunu perässä. Uintia vielä kerran viikkoon seuran vuorolla.

Ja mites Vantaalla kävikään...

Kuva: Esko Lahti
Päivä oli aurinkoinen, mutta viileä ja tuulinen. Vaatetus ja pidempään asvalttitakomiseen sopiva kenkä mietitytti ennen starttia. Laitoin sit pitkää lyreksii jalkaan, T-paita, käteen hanskat ja irtohihat. Buffi päähän. Jalkaan tunnetusti nopeat Addun Adios Boostit.
Paukusta matkaan melkoisessa ryysiksessä, mutta löysin aika hyvin tilaa vasemmalta reunalta ja pääsin tavoitevauhtiini 4:10-4:15min/km. Matka eteni mainiosti vauhdin pysyessä. "Pacemakerina" hyödynsin myös parikymmentä metriä edessä taivaltavan alle 1:30 mieheksi tiedetyn seurakaveri Tommin selkää. Reipas tuuli vaikeutti  menoa paikoitellen, hainkin välillä taktisesti vähän tuulensuojaa muista raastajista. Eka kierros 44:48, tsäänssi 1:30 alitukseen oli siis tarjolla.

Toisella kierroksella sai tehdä tosissaan hommia, mutta vauhti piti yhä ja aloin vähän virittelemään loppukiriä kun 18km tuli täyteen. Jossakin 19km paikkeilla alkoi sitten vasempaa sisäreittä/nivusen seutua kiristämään täysin yllättäen ja tilanne eskaloitui nopeasti pahemmaksi. Menikö kävelyhommiksi? Lieneekö tullut joku revähdys tms. Pikaisen diagnoosin perustella jalka kulki yhä mukana, mutta jouduin himmaamaan vauhtia ja seuraava kilsa olikin kohtalokkaasti 4:35. Loppu sitten väkisin runttaamalla maaliin ja vaivaiset 3sek "haamurajasta" jääden. Lopputulos (netto) kuitenkin oma selkeä PR 1:30:03 ja sijoitus 7. pappasarjassa. Tässä jälkipelit Stravassa ja lopputulokset
Nyt palauttelemaan ja terveysliikunnan pariin. Ehkä joku juoksustarttikin vielä jos koipi on yhteistyökykyinen...