Köpiksen jälkilöylyt

Palautuminen kisasta on ollut yllättävän nopeaa. Kisan jälkeinen yö oli melko hankala, höyryt päällä, kofeiiniyliannostus ja lihakset hellänä, joten hyvää nukkumisasentoa ei olein löytynyt ja unet jäi melkoisen vähälle. Ma aamuna kankeaa köpöttelyä ja hyvät hotelliaamiaiset, jatkoa sille heti lentokoneessa paluumatkalla kotia.
Tiistaina kävin päivällä hieronnassa, joka tuntuikin erittäin hyvältä. Jalatkin oli jo siinä kunnossa että rappusiakin pääsi jo puolijuoksulla alaspäin. Ti-To olin vielä melkoisen väsynyt ja nälkäinen koko päivän, ei oikein suoriutunut mitään tekemään.
Torstaina lihakset tuntuivat jo melko normaaleilta ja kävin iltapäivästä vajaan tunnin ajamassa cyclocrossarilla keskuspuistossa. Fiilis oli jännä, kuin käsijarru kokoajan päällä ja sykkeet eivät nousseet ollenkaan n. 110 tasolta ylöspäin. Ehkä tässä ei ole sittenkään ihan vielä täysin palautunut ;-)

Kilpailu oli kyllä hyvin järjestelty huolimatta lauantain valtaisasta myrskystä. Homma toimi joka paikassa sutjakkaasti, eikä Ironman sarjan kisoista tuttua ultimaalista byrokratiaa ja jonotusta ollut missään vaiheessa.

Slowtwitchissä on hieno kuvasarja kilpailusta.

Juoksureitti oli minusta hyvä, sopivan monipuolinen ja kannustusta reitin varrella oli todella hienosti.
Pyöräreitin profiili ei ollut oikein sopiva minun vahvuuksilleni. Reitti oli jopa Joroiseenkin verrattuna todella tasainen muutamia mäkiä lukuunottamatta. Koko ajan piti vaan painaa eteenpäin ja rullailemaan ei oikein päässyt missään vaiheessa. Joroisella saa edes muutamista mäistä pitkäksi aikaa hyvät vauhdit päälle, täällä vain painettiin sillä vähän päälle 30 vauhdilla.
Seuraavilla kerroilla kisaan kyllä vähän mäkisemmässä maastossa keski-euroopan suunnalla.. ja Challenge Roth onkin jo ensimmäiseksi buukattuna.

Kisan ranking on aika mielenkiintoinen. M35-39, 274 kilpailijaa
Uinti 115.
Pyörä 189.
Juoksu 92.
Total 122.
Melkoisen hämmentävää, että uinti on sijoituksellisesti huomattavasti kovempi kuin pyöräily. Ruuhkaisissa uinnnissa olen perinteisesti hävinnyt paljon puhtaaseen allasuintiin verrattuna. Tänä vuonna kuitenkin olen pystynyt uimaan vähän rennommin, enkä ole enää ihan pienistä kolinoista hätääntynyt.
Pyörässä on yhä selkeästi paljon tehtävää. Coach Terämaa arvioi että pitkälti kysymys on yhä peruskestävyyden puutteesta, sillä lyhyemmillä matkoilla pystyn kuitenkin tuuttaamaan huomattavasti kovempaa. Sijoituksellisesti myös mahd. mäkinen reitti sopisi minulle parhaiten.
Juoksu on tällä hetkellä hyvässä formissa, vaikkakin olen pystynyt tämän vuoden puolella ennen kilpailua juoksemaan vain n. 350km ! Erityisesti pyörä-juoksu vaihto on sujunut kisoissa hyvin ja askel on myös ollut hyvän tuntuinen. Toivomuksissa olisi loukkaantumisvapaa kausi, jolloin saisin myös juoksuunkin lisää varmuutta.

Nyt about kuukauden lomaa triathlonista ja syyskuun lopulla on vielä ohjelmassa fiilistellen Pääkaupunkijuoksun puolimaraton. Sitten punomaan juonia ensi kautta varten...