6.5.2012

vko18 kuituhommia ja liikuntaakin

Viimeaikoina olen ehtinyt käymään parina iltana pajalla puhdetöissä. Hiilikuituhommia siis pitkästä aikaa. Alkuun korjasin muutaman tiimikaverin vanteita.
Ekana Zippin levy,joka oli otttanut hieman hittiä lentokonekuljetuksessa. Toisena Mavicin Cosmic Carbone SLR takavanne, jonka hiilikuituprofiilissa oli alkava halkeama. Mistä lie tullut? Molempiin laitoin hieman kuitua vauriopaikan päälle ja ovat nyt todnäk vahvempia kuin uutena, eikä ylimääräistä painoakaan tullut paria grammaa enempää.

Lähiaikoina vielä lisää eeppisempiä kuituhommia......





Tässä vielä viikon sporttiaktiviteetit:

Ma ap. Uinti 2000m sis. tekn + kestävyyspyramidi + cyclolla duuniin 10km
ip. Maantiepyöräily 57km sis 2x10km VK (7:00pal)

Ti Maantiepyöräily 82,6km kevyt PK railakkaassa tuulessa
Ke Cyclo 10km + juoksu 5,4km PK
To ap. Cyclo 10km + punttisali 35min
ip. Uinti 2700m

Pe Lepo
La Pyöräily 89km sis. 5min vuorovedolla n. 50km ja loppuun 10km TT vastatuuleen
Su Juoksu 8km PK

Total 13:14







2 kommenttia:

TuomasM kirjoitti...

Mielenkiintoista. Zippissä tuo on ihan kantavaa pintarakennetta, se on ihan oikea korjaus, jos toimii.

Perusmallisen Cosmic Carbonen kuituvaippa on käytännössä pelkkä ilmaa ohjaava sormillakin joustava elementti, joka ei taida kantaa käytännössä mitään rasitusta, pinnat menee sinne oikeaan metallivanteeseen.

Mun Trek Madonen rungon lakassa on edelleen kynnen kaaren mittainen särö, joka ehkä tuli postituksen aikana. En ole mitään sille tehnyt. Mutta jos näyttää elävän, tiedän kenelle rungon kiikutan :-) -T

Juha Heikkinen kirjoitti...

Joo Zippissä on tosiaan (rohacell?)vaahto sisällä, jonka päällä yhdensuuntaista hiilikuitukangasta.
Rakenne pysyy jäykkänä kun pintakuitu pysyy kiinni vaahdossa. Kuidun irrotessa/lommahtaessa ydinaiheesta rakenteen jäykkyys heikkenee dramaattisesti. Näppituntumalla Zippin kiekon pintakangas oli aika tukevan oloista, jolloin rakenne tuskin romahtaa ihan pienestä lommosta.

Fillareiden kuiturakenteet on käytännössä hyvin yksinkertaisia ja robusteja. Suurin urakka on hyvissä muoteissa, jos on tarkoitus alkaa tehdä osia sarjatyönä.
Pikkuisen eri juttu tehdä reilun kilon painoista fillarinrunkoa, kuin pari metristä ja alle 200g lennokin siipeä joka joutuu suurelle veto, sekä vääntörasitukselle.

Tehtiin joskus 90-luvulla siipiä aika samalla ydinaine+pintakangas rakenteella, mutta siitä ei saanut läheskään yhtä hyvää paino/jäykkyyssuhdetta kuin nykyisin käytössä olevissa rakennetuissa carbon D-box siivissä.