Toissa viikonloppuna kisasin Sveitsissä Ironman70.3 sarjan kilpailussa. Keli oli helteinen n. 30 asteen lukemissa. About 2000 kilpailijaa viivalla starttien ollessa ikäryhmittäin 20min välein.
Uinnin starttasin tavoilleni uskollisena rauhallisesti porukan ulkolaidalta. Starttipamauksen jälkeen kesti tovi ennenkuin pääsin edes kapeahkon starttilinjan ylitse reunassa olevan kumiveneen ohitse. Uinti lähti alusta alkaen liikkeelle rennosti. Pystyin tarkkailemaan tilannetta ja etenemään rauhallisesti. Aallot oli jo heti yllättävän napakan tuntuisia, mutta muuttuivat suuremmiksi mainingeiksi mitä pidemmälle matka eteni. Pikkuisen meinasin alkuun jopa hätääntyäkin kun reittiäkin oli haastavaa katsoa ja useilla lähistöllä olevilla uimareilla alkoi olla selkeitä vaikeuksia aaltojen kanssa. Itseasiassa mulla alkoi ollakin sitten yllättävästi tosi hauskaa kun pääsin rytmiin kiinni haastavissa olosuhteissa. Paluumatkalla pystyi sitten muutamaan otteeseen ihan surffaamaan aallokossa. Viimeinen reilu 100m rantaan meni taas hitaaksi etenemiseksi reitin mennessä tosi kapeaksi sataman lävitse. (Kuvassa vielä uinnin jälkeen naurattaa). Uintiin olen kokonaisuudessaan kuitenkin tyytyväinen vaikkakin aika oli toivottua n. 5min hitaampi.
Kisajohtaja heitti infosessiossa osuvan kuvauksen pyöräreitistä '...there are two very steep sections in the bike course, roughly 15% but just few hundred meters long. Rest of the climb is basically flat, just 9%...'
Nousevaa osuutta yhdellä kierroksella oli n. 10km ja nousumetrejä kertyi about 450m, mutta se on kuitenkin ihan täysin ajettavaa suomalaisellekin mäkimiehelle (12-27 pakalla) lukuunottamatta noita paria erittäin jyrkkiä osuuksia. Alaspäin mentävät osuudet tuntuivat nyt loivemmilta kuin edellisellä visiitilläni, uskalsin jopa polkea kaikilla suorilla osuuksilla lisää speediä. Ensimmäisen kierroksen loppu meni aika vauhdikkaasti naisten pro sarjan vitosen Eva Janssenin kanssa ajaen. Mulla meni ylämäet vauhdikkaammin, alas taas toisinpäin ja tasaisella samaa vauhtia. Toisella kierroksella vauhti hieman hiipui ja loppuvaiheissa onnistuin räjäyttämään yhden geelin melko huolella päälleni. Juomapullolla huuhtelusta huolimatta jopa polvitaivekin tuntui liimautuvan kiinni vaihtoa kohti polkiessani. Saavuin kuitenkin T2 juuri oman aikatauluni mukaisesti.
Juoksu alkoi lämpöisissä tunnelmissa, pyörämittari näytti 35 astetta. Alkuosa juoksukierroksesta on henkisesti vaikeampaa pitkää suoraa ja pellon kiertoa. Huoltopisteitä oli onneksi hyvin tiheässä vajaan 2km välein, joten sai helposti jäähdyteltyä kroppaa märillä sienillä... tosin siitä ei ollut iloa kovin pitkäksi aikaa. Loppumatka menee sitten Rapperswilin keskiaikaisen kaupungin lävitse osaksi mukulakivipohjaista baanaa.
Juoksu oli alusta lähtien aika väkinäisen tuntuista menoa, enkä päässyt tavoitevauhtiini alle 5min/km oikeastaan missään vaiheessa. Ekan vitosen jälkeen meno onneksi hieman piristyi, mutta myönnettäköön, että olisi tehnyt mieli kävellä jo pariinkin otteeseen. Toisen kierroksen alussa sain eteeni hyvän ison italialaisäijän selän, jonka peesissä painelin pelto-osuudet. Tässä vaiheessa tuulikin pikkuisen jo heräili ja taivaalle ilmestyi muutamia pilviäkin viilentämään pykälän keliä. Pari viimeistä kilsaa runttasin sitten minkä pystyin, mutta alle 1:45 juoksu jäi tällä kertaa haaveeksi.
Palkintona kisasta tuli sitten diploomin ja mitalin lisäksi perinteinen kisarusketus! Sijoitus ikäryhmässä M35-39 110/486, joka on mielestäni ihan jees!
Kisa oli ehkä vaikein koskaan tekemäni puolikkaan kisa, mutta suoritus oli hyvinkin tasainen. Tästä on ihan hyvä jatkaa kautta!
SWIM 38:07
BIKE 2:44:49
RUN 1:47:36
TOTAL 5:15:48
BIKE SPLIT 1 45 km (1:19:53) 33.80 km/h
BIKE SPLIT 2 45 km (1:24:56) 31.79 km/h
TOTAL BIKE 90 km (2:44:49) 32.76 km/h
RUN SPLIT 1 10.5 km (53:36) 5:06/km
RUN SPLIT 2 10.6 km (54:00) 5:05/km
TOTAL RUN 21.1 km (1:47:36) 5:05 km/h
TRANSITION TIME
T1: SWIM-TO-BIKE 3:11
T2: BIKE-TO-RUN 2:05
Oikeastaan ainoat moitteet järjestelyistä tuli kisan jälkeisestä jonottamisesta. Maalin tulon jälkeen jouduin seisomaan varmaan 45 minuuttia diploomijonossa. Onneksi olin kuitenkin jo ehtinyt syödä ennen jonotusta. Toinen jonotus oli sitten pyörän ja muiden vermeiden hakeminen transitioalueelta. Kaikki alueelle menneet kisaajat kuvattiin pyörää viedessä alueelle, sekä myöskin pyörää hakiessa kisan jälkeen. Tässä meni taas varmaan ainakin 30 minuuttia.
Kilpailun jälkeisellä viikolla lomailimme vielä Sveitsin vuoristoisissa maisemissa. Ohjelmassa oli päivittäisiä muutaman tunnin vaelluksia n. parin kilsan korkeudessa. Palautuminenkin kisoista käynnistyi yllättävän hyvästi, lukuunottamatta paria hävinnyttä kiloa kropassa.
Suosittelen kaikille lämpimästi visiittiä Sveitsiin. On hieno maa kilpailujen, sekä maisemien puolesta. Helsingistä pääsee suoralla lennolla Zurichiin, mistä on sit helppo edetä junalla tai vuokra-autolla etiäpäin!
Kisan kokonaistulokset.
Kisavideoita voi tsekkailla täältä. Myös järjestäjien kuvia löytyy läjäpäin, olin päässyt mukaan muutamaan ihan hyvään runttauskuvaan!
14.6.2010
Ironman70.3 Switzerland 2010
Lähettänyt Jupis klo 14.00
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
On noi rusketusrajat kyllä taas aika härskit ;) Kyllä tuo kuumuus tuntuisi aina painavan eniten juoksuosuudella, toivottavasti ekaan täysmatkan kisaan ei satu ihan hirmuinen helle..
Lähetä kommentti