Tuskainen iltapäivä

Tänään oli taas hienoa menoa. Pyöräillessäni duunista kotiin yritti yksi jalankulkija ensin ehtiä väkisin alle rautatieaseman kulmalla (noh, päivittäistähän tämä siinä paikassa on), sitten postitalon kulmalla eräs leidi käveli pyörätiellä ja minua vastaan tullut pyöräilijä päätti ohittaa mummelin vasemmalta puolelta tullen siis suoraan eteeni törmäyskurssille. Onneksi vauhtia oli vähän niin sain jarrutettua ja väistettyä hätäiseen. Finlandiatalon takana Töölönlahdenrannassa meinasi sitten rytistä seuraavan kerran, moottoripyöräilijä kurvasi eteen PYÖRÄTIELLÄ. En todellakaan tiedä mitä se siinä teki, mutta läheltä liippasi taas. Loppumatka menikin sitten turvallisesti kotiin, mutta oli vähän fiilis että missähän seuraavan kerran napsahtaa.
Ja napsahtihan se sitten kotona. Aloin veivaamaan kuntopiiriä Gymstickillä kun toinen kuminauha KATKESI kepin päästä juurestaan ja räpsähti tietysti huolella suoraan nilkkaan. Tarkastelu osoitti kumin olevan jotenkin sulanut/haurastunut kiinnityskohdastaan ja toinenkin puoli meni poikki helposti vetämällä. Laite on muistaakseni viime talvena ostettu, joten taidanpa käydä Stockmannilla vähän keskustelemassa asiasta...grr. Tarkastakaapa kaikki stikkinne!!

Vantaan maratonille on aikaa enää reilu viikko ja totuttuun tapaan ongelmia alkaa löytyä. Akillekset on taas melko kireän tuntuiset ja päätin lopettaa juoksut nyt toistaiseksi ja tehdä jotain korvaavia. Ehkä sunnuntaina voisi varovaisesti kokeilla taas juosta jos jalat tuntuu tuskattomilta. Taitaa olla parempi pysytellä vaan triathlonistina, eikä leikkiä juoksijaa.